maanantai 10. lokakuuta 2011

Syötettä kiertämässä

Käytiin sunnuntaina 9.10. ajelemassa Syöttellä hieman maastoa kahden miehen voimin. Pyöräilyä kertyi  noin 39 kilometriä. Startattiin luontokeskuksen pihasta kuuran ollessa maassa ja syksyn ensimmäisten lumihiutaleiden leijaillessa alas. Ei niitä montaa tullut alas ja taisivat kaikki sulaa kun maahan osuessaan, mutta lumihiutaleita kuitenkin.
Pitkoksilla oli vielä aamusta sopivasti pitoa joten niitä pystyi ajamaan ihan hyvin. Päivä kuitenkin sulatti kuuran ja pito katosi paikoitellen kokonaan, välillä tuntui ettei niillä pysy edes jalkaisin pystyssä. Kerran tupsahdin alas pitkokselta ehtien kuitenkin katsomaan pehmeän laskeutumispaikan valmiiksi.






Pytkynharjulta löytyy kivaa polkua, nousua ja laskua eri jyrkkyydellä ja haasteella. Useampi kävelijä saatiin tuolla kiinni, harmitti vain kun en ottanut järkkäriä selkään mukaan, olisi noista kuvista saanut hieman tarkempia.Tietääpä seuraavalla kerralla kun alueelle lähtee ajelemaan Lenkillä jonka ajoimme tuo harju kuuluu ehdottomasti parhaisiin pätkiin. Ei pitkosta, vain kovaa harjua jota on lysti ajella, vain yksi nousu oli pilattu portailla.


Tälläista suota löytyi jonkin verran matkalta, ei kuitenkaan tuskastumiseen asti. Pitkokselle oli rakenneltu portaita ja ne olivat kuvan otto hetkellä jo todella liukkaita. Tarkkana sai mennä varsinkin kun muutamassa kohdassa toinen lankuista oli irti, poikki tai kadonnut suohon. Karpaloita löytyi suolta ja ajokaveri niitä mielellään sieltä suosta suuhunsa noukki.

Suolta kun päästiin pois niin suunnattiin Riihituvalle tekemään tulet ja nauttimaan eväistä. Riihituvalta poistuminen meni ehkä hieman väärään suuntaan, lähdettiin tarkistamaan Romevaaran ylittävä polku. Kuvasta on heikosti nähtävissä kuinka huonosti ajettavissa polku oli. Itsellä tuo etappi meni täysin tunkkaamiseksi ja söi miehestä mehut sykkeen hakatessa koko ajan 150 päällä vaikka välillä tauon otinkin sykkeen laskemiseksi. Tuo pätkä osoitti että paljon on vielä opeteltavaa maastoajossa, voimaakin pitää saada lisää. Moni paikka jäi ajamatta itsellä osittain senkin takia ettei halunnut ottaa riskiä itsensä rikkomisesta tunturissa.








Hymy oli silti vielä herkässä, komeat maisemat kruunasivat retken. Näitä polkuja tulee mielellään ajelemaan uudestaan. Retkelle lisä haastetta tuli myös siitä että vettä tuli tasaisen epäsäännöllisesti koko ajopäivän ajan. Paras kuntokin oli ajoitettu tänä vuonna Tahkolle joten ihan täydessä iskussa en ollut tuolla keikalla muutenkaan.







Maastoreitit Syötteellä ovat aika tuoreita, vain parin vuoden ikäisiä, näitä kannattaa käydä veivaamassa pyörällä vaikka kauempaakin. Maastot on hienot ja merkityt reitit ovat 99% ajettavissa jopa minulle. Kuivalla kelillä reitistä nauttii varmasti enemmän ja pitkospuu kokemusta täällä kertyy jos ei sitä muualta ole ehtinyt saada.Pitkokset olivat ihan kohtalaisessa kunnossa, muutamassa paikassa ne oli kerätty talteen yhteen pinoon. Tietenkin rikkinäistä pätkääkin löytyi, niillä kannatta olla tarkkana ettei tipahda suohon tai riko pyörästä renkaita nauloissa.
Retki muistutti itseäni siitä kuinka tärkeää on erillaisten harjoitusmuotojen yhdisteleminen oikein. Pelkällä tasaisella sykkeellä tiellä ajelu ei vastaa maastossa ajamista, vauhtikestävyys ja maksimiharjoitteet pitää alkaa ottamaan taas kuvioon. Talvella haastetta luo pakkanen jolloin ei huvita lähteä pihalle ajamaan. Pitänee alkaa miettimään uusia harjoitusmuotoja talvea varten. Jalat olivat illalla aika tönkkönä, venyttelemällä pahin meni ohi ja aamulla olin jo iloisena jälleen menossa töihin cyclolla. Ajokaverin epäilyistä huolimatta saatan lähteä vastaavalle retkelle uudestaankin, mikäli mukaan huolitaan.

syötteen kierto


EveryTrail - Find hiking trails in California and beyond

2 kommenttia:

  1. Veikko/Syöte2.3.2012 20.58

    Pinossa olevat pitkokset ja muutkin huonokuntoiset korjataan tässä kuluvan talven aikana. Osa pitkoksista korvataan soralla ja Syötteen kierroksen osalta kaikkein huonokulkuisimmat pätkät sorastetaan.

    VastaaPoista
  2. Hienoa, noita pätkiä ei ollut montaa. Ei ainakaan niin paljoa että olisivat haitanneet reissusta nauttimista. Ensi kesän aikana tulee varmasti alue paljon paljon tutummaksi itselle.

    VastaaPoista