sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Chilin hakua

Torstaina suunniteltiin chatissa lauataille lenkkiä, siis jopolenkkiä. Viikonlopun ennusteet lupasivat sen verran vilpoisaa että perjantaina piti jo perua lupauksia ajelusta. Ei oikein olisi huvittanut lähteä tielle kauheassa pakkasessa.
Lauantai aamuna suunnittelin päivän evääksi jotain lämmintä, tai sanoisin jopa tulista. Kaapista ei kuitenkaan löytynyt sopivia tarpeita niin edessä oli retki kaupungille chiliä hakemaan. Aamulla ei oikein meinannut unta piisata joten nousin viiden jäljistä lueskelemaan päivin lehden netistä, turhaan sitä laatikosta olisi etsinyt siihen aikaan. Puoli seiskan aikaan soittelin sitten jäsen F:lle ja kyselin halukkuutta lähteä ajelemaan, kauaa ei tarvinnut houkutella kun ulkona vallitsi odotettua huomattavasti lämpimämpi keli.
Ensin ajettiin Välivainiolle, jossa pudotin repusta painoa kolmen kilon jauhopussin verran. Seuraavaksi suunnttiin Raksilan jätemäkeen ja sieltä takaisin cittariin hakemaan tulitikkuja ja muita lounaan valmistus tarvikkeita. Nopeasti ainekset löytyivät ja suunnattin kiertämään vielä ous:n ympäri muutaman kätkön osoittaessa valittavaa reittiä.
Viimeisen löydön jälkeen olikin jo kiire päästämään vaimo töihin, aikaa väli lämmittelyille ei jäänyt. Ilma oli kylmennyt muutaman asteen aamulenkin aikana, aivan kuten ajelun aikana epäilimmekin. Kahvit juotuamme juteltiin niitä näitä ja valmisteltiin lounasta, naapurit haettiin mukaan syömään. Houkuteltiin vielä sieltä isäntä ensi kesäksi matkaan Tahkon kiertoon.
Päätöksen synnyttyä lähdettiin vielä heittämään pieni 11 kilometrin lenkki Peltolan suuntaan. Illalla piti vielä käydä tuomaroimassa peli Linnanmaalla, epäilyistä huolimatta peli oli varsin rauhallinen ja hyvä. Turhat natinat ja väännöt olivat poissa, ongelmaksi muodostui jälleen se etteivät sarjan tuomarit ole päässeet käymään yhteistä palaveria missään vaiheessa säännöistä joilla sarja puhalletaan.
Ajelua tuli päivälle kiitettävästi, 35 kilometriä lauantain pakkasessa on hyvä suoritus ja antaa uskoa Tahkolle suunniteltua 120 kilometriä ajatellen. Viikon jopo kilsoiksi kertyi jälleen reilut sata kilometriä, alkaa tuntumaan että se on melko vakio ajelua, kunhan kelit paranevat ja kesä lähestyy alkavat työmatka-ajot kasvattaa kilometrimäärää huomattavasti enemmän. Viime vuoteen verrattuna kilometrejä on kertynyt enemmän, tavoitteessa jonka itselle asetin saatetaan jopa pysyä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti